loma häämöttää
Aikaa on mennytkin viime postauksesta sen verran että miun kirjotteluolosuhteet on kuvanmukaiset. En valita, tää on ihanaa! Kahden kuukauden sisään on mahtunut kauden viimeset tanssikisat, viimeset vauvauinnit, viimeset tanssitreenit, tanssinäytös, toinen äitienpäivä, miehen vanhempainvapaan alkaminen, talon maalausta, ensimmäisiä grillailuja ja auringonottoja, kuntosaliremontti, taaperon oman tahdon löytymistä, muutamat mental breakdownit (miulla ja taaperolla) ja myöskin hurjasti fiilistelyä siitä kuinka ihanaa elämä on just nyt. Ra-kas-tan olla yksveen äiti, siis miten en oo aiemmin tajunnukaan kuinka ihana ikä tää on ku opitaan niin paljon uutta, tulee omaa tahtoa myös hyvässä ja sitä omaa persoonaa, miten hauska voi lapsi olla. Edelleen on paljon läheisyyttä (ja sitä toivottavasti on vielä tosi pitkään), mut sekään ei oo enää samanlaista kun vauvavuonna, vaan enemmän hänen omasta tahdosta syliin kiipeämistä tai että ottaa kädestä kiinni kun kävellään, mikä on muuten maailman ihanin äitienpäivänä ensimmäistä kertaa ilmaantunut juttu! Sydän sulaa aina kun hän ojentaa käden että nyt mennään yhdessä. Harmillisesti tätä ei sit niin huvita tehdä kun pitäisi, esim. ulkona liikkuessa…
Kevät oli taas tapansa mukaan tosi intensiivistä aikaa toissä, kun pukkas seuraavaa projektia päälle ennen edellisen maaliin saattamista. Kisaruljanssin rinnalla piti tehdä paljon hommia näytöksen eteen että kaikki oli ajallaan varattu ja valmisteltu, ja näytöshässäkässä kesän tuntien lukitseminen ja tulevan syksyn kartoittaminen piti olla jo vireillä. Mutta nyt on kausi ohi, syksyn tunnit ja ilmottautumiset avattu, kesän workshopit alkaa ensviikolla ja ne menee kyllä super nopeesti, eli loma häämöttää. Näytös oli taas niin tunteikas päivä ja meni ilon ja ylpeyden, sekä haikeen huojennuksen sekaisena. Tää oli ensimmäinen kokonainen kausi itelle uudessa elämäntilanteessa ja kaiken kaikkiaan oon tosi ilonen siitä miten kaikki on mennyt, vaikka on myös asioita mitä pitää miettiä tulevaa kautta varten. Ootan kyllä jo kutkuttavasti kautta 26-27, koska inspistä uusiin koreoihin ja tuntisisältöihin on jo ajankohtaan nähden tosi paljon. Nyt koitan vaan kesän ajan löytää hulluna hyviä biisejä varastoon!
Oon palaillut kuntosalipuolellekin ihan eritavalla taas hommiin, teen asiakaspalvelut itse ja oon alottanutkin ottamaan personal trainerin töitä säännöllisten ryhmätuntien lisäksi. Huomasin tuossa keväällä pari aspapäivää tehdessä kuinka ikävä on ollutkaan tuota salipuolta, siellä nousee kyllä omankin treenimotivaatio katsoessa kun muut nostelee! Ja tuo uudistettu sali on ihan super kiva ja jokaisen työtunnin arvonen. Huh, kaikkea sitä voikin saada kolmessa vuorokaudessa aikaan ihan vaan kolmen ihmisen kesken kun on riittävästi päättäväisyyttä ja aikapainetta, heh. Tän viikonlopun agendana oiskin kesäsäistä nauttimisen lisäksi mennä itekin korkkaamaan treenit.
Kesä on tuntunu jo nyt huomattavasti ihanammalta kun viime vuonna, sillon vauva-arjessa itseasiassa vaan kuormituin enemmän kun ois pitäny (ei siis ois vaan ajattelin näin vaan itse) viettää elämänsä kesä mut hyvä jos hereillä kesti välillä. Nyt ootan innolla mitä kaikkea keksitään tuon meiän vauhtitaaperon kanssa, järvessä uimista, retkiä eri paikkoihin (tykkimäki ois ainakin tarkotus käydä kattoo!), tuoreita mansikoita, omasta pihasta nauttimista, mökkeilyä ja kaikkea muuta mitä mielen tekee tehdä. Aikataulutettuja suunnitelmia meillä ei juurikaan oo mikä on myös tosi kiva, mennään kun halutaan ja mihin halutaan! Nyt jatkan omaa aikaa makaamalla takapihalla kuunnellen metsän ja lintujen ääniä kunnes mini herää.