Oman elämän puuha pete
Miulla alkoi loma! Tai tavallaan, mein studio viettää hiihtolomaa joten suurinosa miun valmennuksista on tulevan viikon tauolla ja työtunteja tulee koko viikkoon noin 13, eli huomattavasti vähemmän kun normaalisti. Myös vapaapäiviä tulee useempi ja oon vaan kahtena iltana töissä, huisia! Tätä vapaa-ajan määrää on vähän jopa vaikea käsittää. Ajattelin että voisin vähän piirtää, pelata pleikkaria, käydä treenaamassa salilla ekan kerran tänä vuonna (!), koristella omia esiintymisasuja ja katsoa jotain hömppäleffoja. Voisin myös nukkua vaikka päikkäreitä jos siltä tuntuu! Toki haluan myös ennakoida jo tulevia kuukausia ja käyttää ainakin yhden päivän siihen että teen koreografioita valmiiksi ja aikataulutan kevätkautta. Miusta on kivempi käyttää vapaa-aikaa siihen että helpottaa jaksamisen mukaan lähitulevaisuutta eli just tekee alta pois noita juttuja mitä voi, kun että vaan makaisin nyt viikon ja sit olisin taas ihan stresseissä kun työt jatkuu normaalisti. Toki tässä on just se ero moneen perustyöhön että ensinnäkin voin valita milloin teen monet työt ja toisekseen työ on myös miun rakkain harrastus.
Huomasin tuossa parisen viikkoa sitten että ei miulla oikeastaan ole nyt mikään tulipalokiire minkään asian kanssa, ja oon jopa ajoissa monessa jutussa. Tää on todella poikkeavaa, koska yleensä nimenomaan ne dedikset paukkuu ja lista asioista mitkä olis pitänyt jo olla tehtynä on tässä kohtaa kevättä pitkä. Kaikki muut työt etenee vapaampaan tahtiin mutta tanssistudion toiminta on rytmitetty tosi samantyyliseksi kuin esimerkiksi koulun lukuvuodet; kausi alkaa ja päättyy tiettyihin ajankohtiin, tauot myötäilee koulun lomia, kisaviikonloput on ulkopuolelta aikataulutettu ja tiettyjä asioita pitää ennakoida riittävästi. Nyt esimerkiksi viimeistellään kisaesityksiä maaliskuun lopun ja huhtikuun puolen välin kisoihin, näytöskoreot on tekeillä kaikkien valmennettavien kanssa ja ennen kuin kisakausi on ohi tulisi myös näytöksen suunnittelu olla lähes purkissa asuineen ja kenraaliharjoitusaikatauluineen. Oon itsestäni tosi ylpeä että kisakoreot yhtä lukuunottamatta on valmiita ja suhteellisen hyvin treenattuja, miun vastuulla olevat esiintymisasut on valmiina, näytöspäivä, -paikka ja juontaja on hoidettu, kisaviikonloput hyvin suunnitteilla ja näytöskoreot noin puolessa välissä. Kaikki muut asiat elämässä menikin nyt niin että päädyin kuitenkin myös itse kisaamaan tänä keväänä soololla ja duolla, ja nekin on ihme kyllä valmiita kisakauteen. Monessa asiassa voi siis jo huokaista helpotuksesta!
Kaiken lomassa ollaan tässä jonkun aikaa laitettu asioita sille mallille että meiän kämppä lähtis myyntiin ja niin tosiaan perjantai iltapäivänä ilmestyi myynti-ilmoitus nettiin. Hassua katsoa omaa asuntoa siellä muiden kotien rinnalla ja en tiedä onko yleistäkin että tässä kohtaa alkaa tykkäämään entistä enemmän omasta kodista? Reilu viisi vuotta ollaan täällä rakennettu elämää ja on vähän haikeeta ajatella että mahdollisesti tää voisi nyt siirtyä jollekin muulle, vaikka sitä myös samalla toivoo jotta saadaan omia seuraavia haaveita toteutettua. Miun remppakuume kasvaa kasvamistaan ja haluaisin jo löytää seuraavan paikan mistä tehdä meille koti! Instagram on myös huomannu tän koska miun feedi syöttää jatkuvasti kuvia uusista keittiöistä, kodinhoitohuoneista, vessoista ja sisustusvinkkejä eri huoneisiin. Kerroin tästä hiljattain miun ystäville ja yksi heistä totesi että oon koko ajan oman elämäni puuha Petenä. Mietin et onkohan tää miun ydin, hyvässä ja huonossa. Rakastan tehdä ja toteuttaa ja kun annan omille ajatuksille tilaa sieltä syntyy kaikkea ihan mahtavaa, mut sit taas oon niin jääräpää toteuttamaan ne kaikki itse että joskus menee vähän yli. Pitää harjotella jotain rajojen vetämistä.
Mut ensin lomalle!