RV 25-28

Reilu viikon takainen teksti mikä oli vihdoin aikaa julkaista!

Lokakuu on kohta paketissa ja samoin päättyi meiän seitsemäs raskauskuukausi. Oon välillä itekki vähän sekasin näistä mutta raskauskuukausia on siis 10 ja kalenterikuukausia sinä aikana 9, ja noissa kalenterikuukausissa ollaan nyt menossa seitsemännessä. Mikon filosofisin sanoin “loppu alkaa häämöttää”, en kyllä esittäny jatkokysymystä mitä hän sillä tarkotti mut oletettavasti raskautta. Tavallaan oon tosi valmis jo siihen että tää raskaus loppuisi ja pääsisi siihen vauva-aikaan, mutta kyllä se samalla kauhistuttaa. Jouluun on kahdeksan viikkoa ja se aika tulee menemään super nopeasti töitä tehdessä, sitten ollaanki jo hyvin lähellä toisen saapumista. Ajankohdallisesti vauvan oletettu syntymäaika on siinä mielessä kivassa kohtaa, että keretään vetämään syyskausi normaalisti loppuun ja muutenkin elämä rauhottuu siinä pyhien alkaessa eli mitään ei jää varsinaisesti kesken. Alkuvuodesta taas aloitetaan arki mukautuen siihen uuteen elämäntilanteeseen, mitä kaikkea se sitten tuleekaan tarkottamaan. Tällä hetkellä on ihan positiivinen fiilis tulevasta ja uskon että saadaan homma pyörimään meille sopivalla tavalla.

Masu on kasvanu hurjasti näiden viikkojen aikana, tuntuu että joka aamu huidellaan taas uusissa korkeuksissa mikä on jännittävän kivaa. Neuvolassa kasvu näytti olevan keskikäyrillä niin kuin oli silloin aiemmin rakenneultrassakin, mutta jotenkin hurja ajatus että vielä pitäis hänen paino nousta reilu pari kiloa ainakin ja vatsan kasvaa sen myötä paljon enemmän tästä. Nyt ihan viikon sisään on huomannut jo eritavalla sitä kömpelyyttä mitä tuo keskivartalon kasvu tuo tullessaan, niin mites sitten loppuvuodesta, pääseeköhän sitä enää sängystä ylös? Toisaalta sillon ei enää tarvitsekaan juuri liikkua, joten kai sekin on sitten ok. Edelleen vauva tykkää viettää aikansa navan oikealla puolella ja isoimmat potkut ja myllerrykset tuntuu aina oikeaa kylkeä vasten. Jos aikasemmin piti keskittyä siihen että tuntuuko niitä liikkeitä vai ei niin nyt niitä kyllä huomaa ja tuntee päivän mittaan jatkuvasti ihan tilanteesta riippumatta. Ihanaa että hän muistuttelee olostaan niin paljon.

Varsinaisia vaivoja ei ole juurikaan ja edelleen koen päässeeni suhteellisen helpolla. Närästystä ei enää oikeastaan ole kuin ihan tosi harvoin, liitoskivut saa pidettyä kurissa kun muistaa huilata riittävästi ja väsymyksen kanssa sama homma. Rauta-arvot on pysyny koko raskauden ajan melko samana niin en oo erikseen alottanut mitään lisiäkään, oma normaali on ollu 140-150 ja nyt ollaan menty 125. Verepaineet on noudattanu aiempaa melko matalaa linjaansa, tästäkään ei kuitenkaan oo ollut nyt haittaa. Näillä viikoilla oli se sokerirasitus raskausdiabeteksen toteamiseen, se oli muuten aika iisi mutta se paasto sai aikaan päänsäryn mikä eskaloitui sitten huonovointisuudeksi päivän mittaan. Huililla siitäkin selvittiin! Yksi sellanen ärsyttävä juttu minkä liittyvyydestä raskauteen en oo varma mutta suonenvetoja on ilmaantunu enemmän, etenkin liikkuessa. Vois testata tähän magnesiumlisää jos ei ala muuten helpottamaan.

Näillä viikoilla on tehny normaalia enemmän mieli kaikkea herkkua, hyviä ruokia, leivonnaisia ja karkkeja, ja oon myös etenkin suklaata nyt syönykin ihan kiitettävästi. Vähän jännitti mennä tän takia sillon sinne sokerirasitukseen vaikka tiedän että ne tulokset on monen tekijän summa, onneksi kuitenkin arvot oli tosi hyvät. En tiiä voinko vieläkään sanoa että ois kyllä mitään ihmeellisiä mielitekoja, edelleen tekee mieli lakritsia ja salmiakkia mutta hyvin oon pärjännyt silti ilmankin. Nocon jos saisin juoda saisin varmaan viis kertaa enemmän aikaseks päivässä mut en tiiä tarviiko tässä nyt niin tuottelias ollakaan. Kaiken kaikkiaan oon sopeutunut jopa yllättävän hyvin raskaana olemiseen, en ajattele tän olevan miun elämän parasta aikaa vaan että se on vielä edessä tän jälkeen, mutta en myöskään kärsi kokemuksesta.

Ollaan nyt alettu tekemään joitain hankintoja, suurimpana syynä se että ollaan löydetty käytettynä niitä tuotteita mitä ollaan haluttu. Se stokken sleepi mini pinnis mistä mainitsin aiemmin odottaa nyt kasausta autotallissa, saatiin siihen samaan myös jatkopalat seuraavaan kokoon eli tuolla sängyllä pärjäillään useampi vuosi! Pinnispaketista puuttui verho ja reunasuojat eli nämä vielä jossain vaiheessa etsitään, ja vissiin jossain kohti tarvii jotain peittoa ja tyynyäkin. Tehtiin myös kaupat vaunuista, emmaljungan nxt90 mallista, mistä saadaan tosi kattava paketti kruisailuun vaunuilu vuosiksi. Nämä kuitenkin kotiutuu meille vasta myöhemmin, edellisillä on vielä ajoittaista käyttöä ja meillä taas ei ole tarvetta vielä pariin kuukauteen niin tää menee tosi kivasti näin. Hoitotaso kotiin ja matkaversio saatiin tosi siisteinä käytettynä, eli nyt olisi etsinnässä oikeastaan vaan turvakaukalo pakollisista jutuista. Käyttötarve sille on melko lyhyt niin ois kiva että sekin löytyisi käytettynä, mutta ollaan aika tarkkoja siitä että aiempi talous on savuton ja mielellään lemmikitön niin se rajaa jonkun verran pois. Onneksi näitä tulee aika paljon myyntiin jatkuvasti eikä meillä tosiaan ole vielä mikään kiire. Niin ja tilasin äitiyspakkauksen! Tuntuu edelleen liian aikaselta mut kalenterin mukaan raskautta on enää alle kolmannes jäljellä niin kai tässä alkaa olla jo oikea aika tehdä näitä hankintoja

Ps. napakoru sai lähteä toisen kolmanneksen lopussa, nyt masu näyttää jotenki muumilta ilman sitä.

Edellinen
Edellinen

Plaah mikä marraskuu

Seuraava
Seuraava

Random ajatuksia