Puolivuotias
Meillä asuu puolivuotias, niinku MITÄÄ??! Ihan vasta tuskailin sen mahan kanssa, sit harjoteltiin elämää pienen nyytin kanssa ja nyt meillä on maailman aktiivisin ja nauravaisin hupsuttelava hurjapää. Ja siis vaikka välillä uuvuttaa miten paljon aktiviteettia hän vaatii jo viihtyäkseen niin onhan tää niin hauskaa katsoa kun toinen oppii kokoajan uutta ja meillä on jo omat jutut mille hekotellaan kilpaa koko porukka. Allekirjoitan edelleen jo monta kertaa toteamani asian; tykkään niin paljon enemmän tästä vaiheesta kun siitä ihan minivauva ajasta.
Meiän arki on aika lepposaa kun ollaan yhdessä (oon vähän allerginen liioille aikataulutuksille vauvan kanssa), tehdään omia juttuja fiiliksen mukaan ja sen ohella sit jonglöörataan työt ja rempat. Nyt kun N syö soseita jo useamman kerran päivässä on niistä ruokailuista muodostunut päiviin kivoja hetkiä. Ja ne on myös helpottanut sitä maitoshowtakin sillon kun mie oon muualla, ei tarvi sulatella pakastimesta tavaraa äkkinälkäkiukkuihin mitä nyt kun mietin ei oo edes ollut pitkään aikaan! Muita lempparihetkiä päivissä on satuhetket kun pääsee isoon sänkyyn mellestämään ja suihkut mitkä ollaan nyt otettu kylpyjen tilalle. Alotettiin uusi harrastuskin nimittäin päästiin sinne vauvauintiin!! Se on ollut just niin kivaa kun ajattelin, N tykkää ihan hulluna ja nyt ootellaan sukelluslupaa et päästään kirjaimellisesit pintaa syvemmälle. Enkä äkkiseltään tiiä mitään söpömpää kun kymmenkunta vauvaa kuviouikkareissa tuumailemassa miten ihmeellistä vesi on. Altaassa N on yhtä paljon paikallaan kun kuivalla maalla eli ei hetkeekään, tuo meidän mini on nimittäin jo kuukauden verran ryöminyt ja hakee jatkuvasti konttausasennossa ajovaihdetta. Oon kyllä super ylpeä hänestä ja en kestä miten taitava vauva voi olla, yhtäkkiä vaa keksii tollasia uusia taitoja.
Nää helteet vähän inhottaa, luulin et oli nihkeetä olla kotona niitä vesisateita pitelemässä mut mites tää tuskasta kuumuutta piilossa olo (ilman ilmalämpöpumppua), iha next level ärsyttävää. Huvittaa kyl itteäki se kuinka oisin rakastanu näitä säitä aiemmin ja kyllä siis edelleen otan pieniä hetkiä yksin kylmän juoman kanssa omalla (kohta valmiilla!) terassilla kun N nukkuu. Mut ne on ainoot hetket ku tästä säästä on omassa elämäntilanteessa mihinkään. Vauva hikoilee, mie hikoilen, koitan epätoivosesti peittää toisen ihoa auringolta ja samalla pitää mahdollisimman vähän päällä ja laittaa lätsää ja aurinkolaseja päähän, mitkä löytyy suusta tai maasta sekunnin sadasosassa. Never ending cycle. Myö ollaan tosiaan vietelty kesälomaa tässä edeltävät viikot, neljä viikkoa Mikko oli kotona ja mie tein vaan vähän töitä. Oli kyl kiva viettää enemmän aikaa yhessä ja myös irrottaa aikaa omille jutuille kun vauvan kanssa olemista oli vähän tasasemmin. N on selvästi myös nauttinut ku oltiin kaikki kotona ja höpsöteltiin yhteisiä arkisia juttuja.
Tasapainottamaan vauva-arkea entisestään, meillä on tosiaan terassiprojektia ja tanssistudion uusien tilojen remppa! Taisin toukokuussa todeta et tarviin projektin ja tää avautu miun eteen ku tarjottimella enkä voinut vastustaa, joten here we go again. Tiesin että tästä tulee taas melkonen rutistus kun haluan studion käyttöön kauden alusta, mutta oon niin innoissani siitä kuinka hieno paikka saadaan aikaseks! Malattavaa pinta-alaa on ollut yli 200 neliön verran, ollaan rakennettu ja availtu (kaikkien paikalla olleiden iloksi 4,5vuotta sitten meiän rakentamia) seiniä ja asentamaan peilejä. Tekemistä riittää varmaan vielä viime hetkille asti, kausi starttaa 11.8… On kyl uskomatonta et mein tukiverkosto se vaan jaksaa auttaa näiden hulluttelujen kanssa kerta toisensa jälkee, ilman heitä ei ois mitenkää mahollista toteuttaa tätäkään.
Elämä on hektistä mutta koitan imeä kaiken energian tästä valon määrästä ja näistä ihanista hetkistä meiän minin kanssa <3 Ps. nää kaikki ihanat kuvat on @fotoessi ottamia, en pääse näistä yli!